Sisäilmaongelmien selvittäminen voi olla mutkikasta ja pitkällistä. Luottamus lähtee avoimuudesta: kannattaa kertoa myös se, että kaikkea ei vielä tiedetä.
Lapin yliopistossa luotiin malli sisäilmaviestintään. Hyvä viestintä vastaa kaikenlaisiin huoliin. Kohderyhmien erilaisuus on tärkeää ottaa huomioon viestinnän sisällössä. Työpaikan sisäilmaongelmiin liittyvät selvitykset, raportit, uutiset ja muu fakta kannattaa koota yhteen paikkaan vaikkapa intranettiin, jotta se on siellä kaikkien saatavilla.
Sisäilmalähetit lisäisivät kohtaan viisi aihekokonaisuuden: Miten ihmiset suojataan korjaustoimien aikana?
1. Havainnot • Mistä on kyse? • Mihin toimiin on ryhdytty tai ryhdytään? • Kuka selvittää asiaa? • Mistä ja milloin saa lisätietoja? • Kehen voi ottaa yhteyttä?
2. Tutkimus • Mitä tutkitaan? • Mitä on havaittu? • Aiheuttaako terveys riskejä? • Mistä ongelmat johtuvat? • Mihin toimiin ryhdytään?
3. Suunnittelu • Mitä ja miten korjataan? • Kauanko kestää? • Miten korjaukset vaikuttavat omaan arkeen? • Miten varmistetaan korjausten onnistuminen?
4. Väistö • Miksi muutetaan, minne ja milloin? • Miten väistö vaikuttaa toimintaan? • Mitä saa ottaa mukaan? • Miten muutto hoituu? • Kauanko kestää?
5. Korjaus (ihmisten suojaus, jos tiloja käytetään? Sisäilmalähetin lisäys) • Mitä on tehty ja miten? • Miten työ edistyy ja mitä työmaalla tapahtuu? • Ollaanko aikataulussa? • Jos tiloja käytetään, mitä pitää ottaa huomioon? • (Miten ihmiset suojataan, jos tilat käytössä? Sisäilmalähetin lisäys)
6. Paluu • Milloin palataanja miten? • Mitä saa ottaa mukaan? • Miten korjatuissa tiloissa pitää toimia? • Miten toimia, jos tulee oirekokemuksia?
7. Seuranta • Miten sisäilman tilaa ja korjausten toimi vuutta seurataan? • Millaisia seuranta tuloksia on saatu? • Miten toimia, jos huomaa korjatuissa tiloissa ongelmia?
Lähde: Työ, terveys ja turvallisuus -lehti 1/2017
Comments