Pudasjärvelle nousee paraikaa maailman suurin hirsikoulu. Hirrestä rakennettuja uusia päiväkoteja on jo Haapavedellä, Kuopiossa, Oulussa ja Pudasjärvellä. Lisäksi Ranskassa on kaksi Suomessa veistettyä hirsipäiväkotia. Asiasta uutisoi mm. Helsingin Sanomat.
Hirsirakentaminen nostaa päätään myös muualla kuntapuolella. Pudasjärven projektiin on käynyt jo tutustumassa useamman kunnan päättäjiä ja asiasta kiinnostuneita. Koulun opettajat ovat mielissään, sillä aikaisemmasta hirsikoulusta on positiivisia kokemuksia. Hirsirakennus mm. vaimentaa lasten ääniä ja sisäilmakin on erinomainen.
Rakennusvaiheessa hirsirakentaminen tulee kunnalle huomattavasti kalliimmaksi kuin rankarakenteinen elementtipäiväkoti tai -koulu. Pitkässä juoksussa päätös voi silti tulla edullisemmaksi, jos otetaan huomioon vähentyneet sairastumiset saati pitkäaikaissairauksien aiheuttamat kulut. Myös kuntalaisten tyytyväisyys painaa puntarissa.
Kuten minkä tahansa rakennuksen pystytyksessä, hirrenkin kanssa on oltava huolellinen. Kosteusongelmia voi syntyä jos rakennustöissä kiirehditään tai hutiloidaan. Pudasjärvellä asiasta tuskin tarvitsee huolehtia, sillä rakennuttaja vastaa rakenteista 25 vuoden ajan. Elinkaarimallilla rakennettaessa rakentaja huolehtii vuosikorjauksista, jolloin rakennus pysyy kunnossa, eikä vaurioita pääse niin helpolla syntymään.
Killinkikosken sauna, tarkkoine kuvineen vuodelta 1669, on merkittävä virstanpaalu suomalaisen saunan historiassa.
Hirsirakentamisella pitkät perinteet
Eurooppalaisen hirsirakentamisen alkujuuret ovat ilmeisesti Italiassa tai Alppien alueella. Italiassa ”terramarat” linnoitusrakenteet on ajoitettu 1500 eKr. aikaan. Suomenkielen sanat maja, seinä, tupa ja pirtti viittaavat kielitieteellisesti vanhaan mahdolliseen baltialaiseen alkuperään. Ne ovat voineet liittyä lähinnä hirsirakennuksiin. Vanhimmat Suomea koskevat hirsilöydöt ovat vuosilta 400 – 900 jKr. Niistä tärkein on Vanhan Laatokan alueelta tehty hirsikehikkolöytö, josta on voitu määritellä myös huonetilan käyttöön liittyviä yksityiskohtia. (Hirsitalo, Risto Vuolle-Apiala 1996)
Erilaisia nimityksiä liitostavoille on paljon:, mm. viikinkinurkka, suoranurkka, hammasnurkka, korvosnurkka, tukkanurkka, sulkanurkka, lohenpyrs-tönurkka, rovionurkka, sasunurkka, olkkanurkka, tappinurkka, koirankaula, pakko-nurkka, pölkkysalvain, parrusalvain, klupunurkka ja ämmänurkka.
Yllä oleva historiateksti on rakennusterveysasiantuntijana Sisäilmaläheteillä toimivan Jenni Kotilaisen hirsirakennuksen kunnostamista käsittelevästä opinnäytetyöstä. Jennillä on vahva osaaminen mm. sisäilmatutkimusprojektien toteuttamisesta sekä vuosien kokemus mm. vahinkokartoituksista sekä kuivauspalveluista.
”Hirren ominaisuutena on sitoa ja luovuttaa kosteutta, tämä tasaa sisäilman kosteutta. Mielestäni on mielenkiintoista nähdä miten tänä päivänä rakennetut passiivienergiatalot voivat sadan vuoden kuluttua. Nykyisellään meillä on vielä pystyssä sata vuotta sitten rakennettuja hirsitaloja. Valitettavasti tämä nähdään vasta vuonna 2115. Positiivista kuitenkin on, että entisajan tiiveysongelmat on saatu ratkaistua nykyisillä menetelmillä, joten hirsitalo on myös energiatehokas ratkaisu. Eikä tietenkään parane unohtaa tutkimuksia, joiden mukaan puu materiaalina laskee mm. verenpainetta. Vaikka rakentamisen suunta on oikea, vielä kun saataisiin uudisrakentamiseen pitkät räystäät ja korkeat perustukset takaisin, niin hyvä tulisi.” Jenni Kotilainen jakaa mietteitään hirsirakentamisesta.
HENKILÖKUVA: JENNI KOTILAINEN
Jenni Kotilainen, Rakennusterveysasiantuntija • Rakennusterveysasiantuntija (VTT-C-20148-26-14) • Asbesti- ja haitta-aineasiantuntijan koulutus • Työterveyshuollon tekninen asiantuntija • LVI-alan suunnittelu- ja urakointialankoulutus
Rakennusterveys- asiantuntija Jenni Kotilainen
Jennin vastauksia elämästä:
Lempiruokani on kala ja erityisesti lohi.
Kotoa löytyy oikea Koti.
Toivoisin, että sisäilma-asioissa päästäisiin yhteisymmärrykseen suuntaviivoista, jahkailu jäisi vähemmälle ja parempaa sisäilmaa olisi enemmän tarjolla.