Työhyvinvointia haetaan usein erilaisin tempauksiin ja tapahtumin, joilla työntekijöille tarjotaan tilaisuus hiukan hengähtää ja samalla nostaa yhteishenkeä. Pakohuonepeleille ja illanvietoille on oma oleellinen paikkansa työyhteisön kalenterissa, mutta organisaatioiden toimintakulttuurin kehittäjänä minua kiinnostaa enemmän se, miten hyvinvointia luodaan työyhteisöön sen päivittäisessä arjessa.
Sosiaalinen ympäristömme määrittelee suuren osan hyvinvoinnistamme. Se miten meidät kohdataan ja miten itse kohtaamme muut, vaikuttaa merkittävästi työyhteisömme ilmapiiriin. Rationaalinen ajattelu auttaa meitä ratkaisemaan monia ongelmia, mutta vuorovaikutuksen ytimessä on tunteiden ymmärtäminen. Emme välttämättä saa kaikissa tilanteissa selkoa siitä mitä tunnemme, mutta kehomme kuitenkin viestii, että hetkessä on jotain itsellemme tärkeää. Tunteet voivatkin auttaa meitä kohdentamaan huomiomme oikeaan suuntaan.
Tottumustemme voiman tunnistaminen
Tunnistat ehkä tilanteen, jossa sisälläsi kuohahtaa, kun kollegasi ohittaa huolettomasti sinulle kriittisen yksityiskohdan tai kun pomosi kiireessään väärinymmärtää, kritisoi ja lyttää ehdottamasi kehitysidean. Kehosi on silmänräpäyksessä kivikautisen luolan suulla arvioimassa kannattaako taistella vai paeta. Työyhteisöissä on kuitenkin harvoin tilanteita, jotka konkreettisesti uhkaavat terveyttämme. Silti kehossasi nouseva tunne voi kertoa jotain tärkeää tilanteesta tai itsestäsi. Ehkä koit, ettei sinua arvosteta tai että tulit torjutuksi? Ehkäpä tilanne muistutti aiempia kokemuksiasi, joiden myötä oppimasi toimintamalli pyrki vastustamattomasti pintaan?
Voimakkaan tunteen noustessa muutama rauhallinen hengitys voi siirtää automaattista reaktiota ja auttaa ottamaan tunteeseen etäisyyttä. Lyhytkin pysähtyminen ennen reagointia vähentää tehokkaasti vääriä tulkintoja ja ehkäisee konfliktien syntyä. Myöhemmin voit löytää rauhallisen hetken sanoittaa muille mitä tunsit, ja mikä tunteen nosti pintaan. Samalla autat myös kollegoitasi tunnistamaan, mikä tilanteessa oli sinulle tärkeää ja kuinka heidän käyttäytymisensä sinuun vaikutti.
Vuorovaikutus rakentaa todellisuuden
Samalla kun havainnoimme ulkoisia olosuhteita, luomme niitä myös muille. Teet jatkuvasti käyttäytymisesi suhteen tiedostettuja tai tiedostamattomia päätöksiä. Mitä enemmän tiedostat käyttäytymisesi vaikuttimia, sitä ymmärrettävämpiä ja selkeämpiä viestejä lähetät. Jos sinusta tuntuu, ettei viestisi tule ymmärretyksi, voi olla, että tapasi sanoa asia on ristiriidassa sen kanssa mitä haluat viestiä.
Jos esimerkiksi sanot, että haluat ymmärtää työkaverisi näkemystä paremmin, mutta et anna hänen sanoa asiaansa loppuun, ei hän koe tulleensa kuulluksi. Sinulla voi olla aito halu ymmärtää, mutta tottumuksesi puhua päälle häiritsee sujuvaa vuorovaikutusta. Toisaalta, jos et koskaan keskeytä vuolaasti puhuvaa kollegaasi ja tee hänelle näkyväksi, miten hänen tapansa sinulle näyttäytyy, epäät häneltä tärkeän oppimisen mahdollisuuden.
Työhyvinvointia ei voi tilata verkkokaupasta
Helposti ajatellaan, että johto ja esimiehet määrittävät yrityksen toimintakulttuurin. Heidän päätöstensä vaikutus kokonaisuuteen on toki merkittävä, mutta jokainen yksilö kantaa oman vastuunsa siitä minkälaiseksi työyhteisö muotoutuu. Onpa asemasi organisaatiossa mikä tahansa, voit aina valita, millä asenteella tulet vuorovaikutustilanteisiin. Juuri sinulla on valtaa rakentaa hyvinvointia jokaisessa pienessäkin hetkessä työpäiväsi aikana.
Julius Pesonen työskentelee Sisäilmalähetin organisaatiokehittäjänä ja toimintakulttuurin sparraajana
Julius Pesonen (tj), Laurus Consulting Oy