Sisäilmalähetti Oy tuottaa välitöntä ja väliaikaista apua sisäilmahaittojen vaikutusten hallintaan. Yrityksen lähtökohtana on tarjota kokonaisvaltainen palvelumalli, joka ei keskity ainoastaan mekaaniseen sisäilman puhdistamiseen – on pyrittävä tuottamaan myös tyytyväisiä tilankäyttäjiä.
Oikeat ratkaisut oikeaan tilaan
Sisäilmaongelmat ovat aina yksittäistapauksia, joihin liittyy useita osapuolia. Tästä syystä toimenpiteiden läpinäkyvyys ja viestintä nousevat keskiöön. On tärkeää, että tilankäyttäjät sekä kiinteistönhaltijat kommunikoivat keskenään, ja sisäilmaratkaisujen tarjoaja voi edesauttaa tätä vuorovaikutusta.
”Pelkkä oikeiden laitteiden valinta ei riitä. Ratkaisuja vertaillessa ei saa rajoittua ainoastaan hiukkaserotusasteiden tarkasteluun, sillä se ei kerro läheskään kaikkea siitä, miten kokonaisuus toimii ja kuinka tyytyväisiä tilankäyttäjät ovat”, kertoo Sisäilmalähetti Oy:n operatiivinen johtaja Julius Pesonen. Toimitusjohtaja Jani Moberg on samaa mieltä. Hänen mukaansa toiminta alalla on usein sitä, että ilmanpuhdistimet viedään kohteeseen, huolletaan ajoittain ja lopuksi haetaan pois.
Asiakkaan kannalta keskeisintä olisi todentaa, voidaanko palvelulla vaikuttaa sisäympäristön laatuun ja tilankäyttäjien kokemukseen sisäilman laadusta. ”Usein kilpailutuksissa keskitytään laitteiden teknisiin ominaisuuksiin, vaikka toiveena on hankkia palvelua”, Moberg jatkaa.
On vaikeaa määrittää yksiselitteisen tarkasti teknisiä ominaisuuksia, jotka takaisivat ihanteellisen lopputuloksen, sillä sopivan laitemallin valinta on aina riippuvaista kohdetilasta ja tilan käyttötarkoituksesta. Olennaista onkin kartoittaa suojattavat kohteet ja niiden vaatima suojaustarve riittävällä tarkkuudella.
Myös tilankäyttäjille toteutettavat kyselyt auttavat ymmärtämään, missä ja minkälaisia ongelmia ilmenee. Tilankäyttäjäkyselyjä voidaan tehdä myös palvelun aikana todentamaan tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta. Pesosen mukaan objektiivisen datan kerääminen sisäympäristöstä tuottaa jatkossa lisätietoa, joka voidaan yhdistää tilankäyttäjien kokemuksiin.
Tilankäyttäjäkyselyiden tulokset yhdistettynä mittausdataan auttavat arvioimaan toimenpiteiden vaikuttavuutta. Yhdessä ne antavat laajempaa ymmärrystä siitä, kuinka valittu puhdistusratkaisu, kohteessa tapahtuva tiedottaminen sekä muut toimenpiteet vaikuttavat sisäolosuhteiden laatuun.
Keskiössä aina vuorovaikutus
Koska väliaikaiset suojaamisprojektit ovat aina tapauskohtaisia, Sisäilmalähetti toteuttaa ne tiiviissä, vuorovaikutteisessa yhteistyössä tilaajan ja sisäilmatyöryhmän kanssa. Lisäksi viestinnän läpinäkyvyys sekä reaktioherkkyys muuttuviin olosuhteisiin on säilytettävä.
”Yleensä palvelua käyttöönotettaessa meillä on selkeä ymmärrys siitä, minkälaisilla toteutusratkaisuilla sisäolosuhteita voidaan hallita, ja minkälaista kalustoa käytetään. Tilan käyttötarkoitus tai haitan aiheuttaja voi kuitenkin muuttua, jolloin myös meidän on mukautettava toimintamallejamme”, Pesonen kertoo.
”Toimintamme kohteissa noudattaa pitkän kokemuksemme pohjalta rakennettuja toimintamalleja. Lisäksi kehittämämme toiminnanohjausjärjestelmä ohjaa kenttäkoordinaattoreiden työtä, ylläpitää kohde- ja laitetietoja sekä tarjoaa asiakkaillemme käyttöliittymän toimenpiteiden seurantaan”, Moberg täsmentää.
Vaikka käyttökohteisiinsa sopivat laitteet ja niiden tuntemus ovat olennainen osa kokonaisuutta, Sisäilmalähetin tavoitteena on kehittää koko toimialaa palvelulähtöisempään suuntaan. Se edellyttää kaikkien näkökulmien huomiointia, ja Pesosen mukaan toiminnan prioriteetit ovat selkeät:
”Sisäilmaongelmat haastavat organisaatioita monella tasolla. Meille on tärkeää, että kykenemme tuottamaan asiantuntijuutta kaikille sidosryhmille, oli sitten kyseessä kiinteistönhaltijan investointipäätös tai yksittäisen tilankäyttäjän kysymys sisäilman laadusta. Meidän on jatkuvasti haastettava itseämme ja etsittävä uusia näkökulmia asiakkaidemme haasteiden ratkaisemiseksi. Vain silloin voimme todella hallita kokonaisuuksia ja kehittyä.”